lauantai 26. maaliskuuta 2011

Vuoret kutsuvat!

Huomenna lahdetaan Pokharaan !! Parin viikon hengahdystauko Kathmandun saasteista ja lapsista :P Alkaa nyt kuitenkaan vain ymmartako vaarin. Tossa muutama lapsi jo ilmotti et ne lahtee niiden kotikaupunkiin parin paivan paasta, eika nahda tan paivan jalkeen.. jos jaksais ni vois vaikka tirauttaa pari kyynelta tyynyyn illalla, kun ne on kumminkin niin kivoja lapsosia! Niilla on nyt kokeita ja ne vaan lukee.. tylsaa! Onneks saatiin maalattuu niiden kaa, vaik noi patistaa niita vaan lukemaan. Kylla ma niita autoin englannin kokeeseen lukemisessa, mut ei musta oo mitaa apuu nepalin tai matskun kokeisiin luvussa. Laulettiin niille unilaulut,  mika oli aikamoinen suksee! repeily kesken laulujen taytti huoneen ainaki ilolla :)

Otetaan Lauran kanssa huilut mukaan vuorille ja tilutetaan auringon laskuun ja nousuun! Tanja laulaa ja lyo rytmia! Voi olla etta meista ei kuulu nyt vahaan aikaa, etta alkaa hermoilko siella! Me varmaan lillutaan just sillon kuumil lahteil. Ollaan ajateltu menna Pokharasta Poon Hillille kattoo auringonnousua, sit Tatopanille kuumille lahteille ja takas alas toista reittia missa on lisaa kuumia lahteita ja metsaa. 

Tanaan on Earth hour, mita ollaan vahan naureskeltu taalla. Sahkot on Nepalissa jotain 13 tuntii paivassa pois, samoin vesikatkoksia on paljon. Kaydaan jaakylmassa suihkussa ja meidan pitaa itse huolehtia etta vesi nousee katolla olevaan sailioon silloin kun on sahkot paalla. Sitten ei tuu vetta kun ei oo sahkoja ja sailio on tyhja tai ei muutenvaan tuu vetta. Tunti paivassa on ihan hyva juttu muistuttamaan et ne valot voi laittaa myos joskus pois, mut kyl ne verhot voi silti avata ja illalla laittaa kynttiloita, ah kuinka romanttista! :P Mennaan ehka Bouddhanat stupalle viettamaan Earth houria tanaan.

Hedelmakatsaus:
Taalla tulee syotyy kyl hedelmia ku niit on taal tyrkylla joka kulmas ja ne on halpoja! Soin avokaadot, joitten kypsymista olin odottanut kuin kuuta nousevaa jo jotain ainaki viikon verran. Niita saa vain yhdesta paikasta taalla, mika on tuolla vahan kauempana, ja niiden loytaminen oli jo jonkin asteinen henkien taistelu, oli kyl hyvaa! Mangokausi taalla ei viela oo, mita olin vahan odottanu, ku kuulin jotain huhuu et ne ois taal jotain supermehukkaita. Banaanit taalla on ihan sika sopoja ja pienia ja keltaisia, niit pitaa syoda monta. Viinirypaleet on sikahyvii, mut ne on vahan riski ku ne on tuol polys ja saasteessa ja pitaa pesta hyvin. Omput on hyvii, mandariinit kans.

ps. Tavattiin aivokirurgi, jolla oli timantit korvissa.

Et sellast!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Maalauspaiva

Nyt ollaan saatu opiskeluhuoneen kunnostus kunnolla kayntiin. Jynssatty on. Irrotettiin lattiamatto, jonka alle kaikki pesuvesi on paassy homehtumaan. Haju oli kuvottava, meilla oli sit huivit suun ja nenun edessa ku oltais muuten pyorrytty. Koko talossa on surkeet siivousvalineet ja hygieniajuttuja ei oo. Lapsilla vuotaa nenat ja jotkin perusjutut on lapsilta opettamatta! Kaaritaan hihat tyttojen kanssa tassa ihan justiinsa, ku momot vaa masuis sulaa :)

Hommattiin kunnon maalaustarvikkeet tanne.Ohjattiin Tanjan kaa 8-11 vuotiaille yhteismaalaus setti, mista tuli tosi magee. Teipattiin se opiskeluhuoneen seinalle jo! Sit kaikki sai painaa kadenjaljet ja nimet paprulle, ja laitetaan ne ornamenttimaisesti sinne katonrajaan. Lapset naytti nauttivan ja oli kyl hauska ja kuuma paiva katolla. Ihanaa saada jotain konkreettista taalla myos aikaiseksi!

Toiden ohella ollaan otettu aika rennosti :-) ei turhaa hoppuilua, kattellaan vahan maisemia ja kaupungin menoa, syodaan kaikenlaisia erikoisuuksia. Tanaan soin niin tulista intialaista, etta kulmakarvat hikosivat. Oli pakko vetaa kuitenki kaikki ku siina oli sita protskuu, mika taal on vahan harvinaista. Sitten mentiin myos ettimaan jalkiruokapaikka, soin apple crumblen :)

Thamel eli Kathmandun keskusta on tullut vahan tutuksi jo. Sama tiikeri balsamin myyja kyttaa meita, viulut soi korvissa, huilut ostettiin jo Lauran kanssa vuoria varten (treenattu on) ja myyjien smalltalk kulkee kutakuinkin nain: "namaste, inside, i make good price for you, you don't like?!?, where are you from?Aah Phinland!"

Mulla on ollu tosi kivaa taalla. Laura, Tanja ja suomalaiset volunteeraajat Maaria ja Aliisa samasta oppilaitoksesta on ihanaa asua hei teidan kanssa! Lapset on kans ihan supereita! :)

Kuvisprojektin aloitus. Ensimmainen lasten tekema yhteismaalaus, joka koreilee nyt ensimmaisena taideteoksena lasten opiskeluhuoneen seinalla!..


...Mutta ennen kaikkea oli siivottava huone seinia ja lattiaa myoten. Onneksi kaiken hajun ja lian keskelta loytyi myos iloa :)

Durbar Square
Temppelialue












Ensimmaisia paivia Nepalissa. Loydettiin kiva kattoterassi ja nahtiin upea auringonlasku !


lauantai 19. maaliskuuta 2011

Vetta kengassa, varia kaikkialla :D

Heiiiii!!!

Eilen oli Holi-juhla, hindujen karkelot!!! Karkelon keskeisena osana on heittaa vetta ja varijauhetta toisten paalle. Kun aamulla astuimme ulos kauniiseen juhlapaivaan, hetkessa olimme likomarkia ja yltapaalta varissa! Vesipanokset olivat niin napakoita, etta mustelmia on varmasti tiedossa (Laura epailee myos sisaelimien siirtyvan sentteja, kun yksi panos osui kivuliaasti ylavatsaan :D)! HURJA JUHLA!!

Kaupungin juhlahumussa paasimme Holi-ajelulle auton lavalle paikallisten kanssa. Ajelulla naimme myos kaupungin reunalla olevaa upeaa luontoa ja vuoret olivat jo lahempana. Juhlapaivana ihmiset olivat riehakkaita ja onnellisia, mika tarttui meihinkin! Huippukivaa tutustua paikallisiin tapoihin.

Toissa olemme tutustuneet paremmin lapsiin ja olemme leikkineet yhdessa muun muassa peilia, pallopeleja, laululeikkeja ja nimileikkeja. Haasteena on oppia kolmessa kuukaudessa jokaisen 32 lapsen nimi ;)
Harjoittelupaivien tarkeita hetkia ovat hetket, joissa pystyy kohtaamaan lapsen yksilollisesti. Lastenkodilla riittaa vilsketta ja melsketta.

Paivia on osaltaan varjostaneet synkat uutiset maailmalta. Olemme surullisia Japanin tilanteesta. Paikalliset sanoivat, etta meidan tulisi varoa sateita seuraavan viikon ajan. Eraana paivana olimme Tanjan kanssa asuntomme roof topilla palvomassa aurinkoa, kun pikkuinen pilvi saapui paallemme. Pakenimme suuren huovan alle sateen pelossa. Siella me kokotimme hikikarpalot valuen.. Samana iltana en paassyt ajoissa toihin, kun sadepilvet eivat vaistyneet.

Olemme tutustuneet myos ihmisiin, joiden kautta meilla on mahdollisuus tehda opiskeluihimme liittyvia opintokaynteja. Esimerkiksi eras Espanjasta ja Kanadasta kotoisin oleva kokkitiimi kutsui meidat tutustumaan projektiinsa, jossa he kehittavat ohjelmaa paikallisille nuorille. Ohjelmassa opetetaan nuorille puhtaan ja ravinteikkaan ruuan valmistamista. Saimme myos vierailukutsun paikalliseen yliopistoon eraalta sosiologian opiskelijalta.

Varikasta viikkoa kaikille!!!

tiistai 15. maaliskuuta 2011

kesa on tulossa !

Paivat lampenee paiva paivalta ja yot ei tunnu enaa ihan niin kylmilta. Kesa on saapumassa meille Nepaliin! Kylla sita vaan alkaa tottua paikallisiin tapoihin ja tykkaamaankin asioista, jotka ensin tuntu kummalliselta. Loydettiin eilen Lauran ja Annan kanssa ihana luomuravintola ja kauppa josta voi ostaa luomuvihanneksia ja kunnon leipaa! Kiva loytaa itselle tarkeita asioita vieraasta maasta. Samalla reisulla sattuttiin loytamaan myos paikka, jossa voi kayda yogatunneilla :)
Anna on vuorostaan vahan kipea nyt, kuumetta ja flunssaa. Onneksi han voi tanaan jo paremmin eiliseen verrattuna. Kun Anna paranee tehdaan retki maalaustarvikekauppaan, jospa saataisiin kunnon maalausvarit ja pensselit lapsille! Tanaan saatettiin aamusta isommat lapset kouluun ja piirrettiin pienten lasten kanssa kattotasanteella. Kiva pieni hetki muutaman lapsen kanssa heita huomioiden.. Pieni teko, iso ilo :)


-Tanja

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Kaikenlaisia ajatuksia

namaste, danjabad, thulo, sano, dhari, thori.. vai miten se nyt menikaan.

jep, oon oppinu vahan nepalii lapsilta :).. toinen viikko on pyorahtany kayntiin ja fiiliksia on monenlaisia. Vetta tuli eilen illalla vihdoin kolmen paivan jalkeen, mika ilonpaiva kayda jaakylmassa suihkussa kynttilan valossa! nautin :) Tykkaan Nepalista sen kaikessa erilaisuudessaan. Oon muutamana iltana nahny vuoren taakse laskeutuvan auringon tomupilven takaa. Pian varmasti paastaan vuorille !... Lapset ja henkilokunta on herttaisia kodilla. Pitaa meista huolta riittamiin. Eilen oltiin kuuntelemassa lasten rukoushetkea illalla. Istuttiin lattialla vierivierin, lapset lauloivat ja soittivat, laulu tuli todella sydamesta ! Annan ja lasten kanssa meijan projekti on kaynnistynyt seinien pesulla. huhuh, kuinka paljon seinista voi lahtee mutaa.. pikkuhiljaa hyva tulee. Nyt pitaa oottaa vaan etta vetta alkaa taas tulla ja tukkia seinasta tuleva johtomoykky ettei kay kopelosti. Yhdessa tekemalla voimme saada huoneesta lasten nakoisen ja viihtyisan tilan opiskella :)

-Tanja

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Kaikkii juttui

Namaste!

Nyt on sunnuntai ja lapset on koulussa. Saatettiin ne taas parin vapaapaivan jalkeen koululle, joka on tossa aika lahella. Taalla on nyt sellanen juttu, etta kun kohta tulee sellanen varivesi-ilmapallojen heitto juhla 19.3. niin lapset taalla kylalla on hieman liian innoissaan siita. Ne on jo nyt alkanut heitella niita ja Tanja saikin paahansa yhden vesi-ilmiksen. Ne sanoo myos etta jotkut niista on taytetty pissalla. Tanja tuoksui onneksi Tanjalta, eli kedon kukkasilta ja kanelipullalta. Meidan taytyy kylla nyt jatkossa varustautua pahempia pommituksia varten omilla ilmiksilla! Lapsia ei paasteta leikkikentalle nyt moneen paivaan, mika on meidan mielesta hatavarjelun liioittelua! Meitakin kehoitetaan kulkemaan kotikatua yhdessa iltaisin ja aamuisin muiden vapaaehtoisten kanssa. Meita on taalla nyt yhteensa kymmenen! Orpokodit ja lastenkodit eivat saa Nepalissa tukea valtiolta, joten kaikki varat tulee lahjoittajilta ja vapaaehtoisilta. Opimme taman kun Presidentti piti meille  torstaina puheen Horacin historiasta, sihteeri tulkkasi.

Tanaan kekattiin Tanjan kanssa etta mita tehtais meidan kuviksen asiakasprojektitehtavana! Alakerran laksyjentekohuone on ihan kauheessa kunnossa, joten paatettiin etta tehdaan se lasten kanssa viihtyisaksi opiskella ja hengailla! Ajateltiin etta yks ryhma vois solmuvarjata sinne verhot, joita siella ei nyt oo ollenkaan, toiset vois tehda ison yhteismaalauksen yhelle seinalle, loydettyyn vaneripalaan pikkuset vois maalata sormin ja sit yhdessa kaikki vois askarrella jotain juttuja kattoon ja oveen ainakin. Ois myos kiva saada sinne jotain tyynyja, koska nyt lapset opiskelee riekaleisen huovan paalla. Lastenkodilla ei oo kauheesti kait varaa mihinkaan "ylimaaraiseen", ainakaa nail lapsilla ei oo mitaan piirrustuspaperia taalla, joillakin lapsilla on joululahjaksi saadut minivesivarit ja surkee pieni pensseli, jol ei kyl voi tehda mitaan. Mut tanaan kun lapset paasee koulusta alotetaan ainakin huoneen siivous. Ollaan taas aika innoissamme!

Toissapaiva oli tosi kiva paiva. Seikkailimme Thameliin, joka onkin aika lahella, vaan joku kolme kilsaa taalta. Bussilippu maksaa 12 rupiaa, eli jotain kymmenen senttia. Se on kivaa hypata tienvarrelta bussiin, kun ei oo mitaan bussipysakkia. Kysyy vaan et meniskos taa busa Thamiksee, ja sit ne on et joo tai ei. Kavellakin vois, mut voi veljet on aika saasteista ja hulinaista toi iso tie sinne. Monet taalla kayttaa hengityssuojaimia. Tulee mieleen se yks muumijakso. Ostin ison huppuponchon, ku taal on illat ja aamut ja yot niin kylmii, et ei taal selviis Erkkikaan ilman, mut paivat on hot! Travelleri sano et jos halutaan trekkaamaan, ni nyt kannattaa mahdollisimman nopee menna kun on viela hyvat saat ja nakee vuoret. Eli ollaan varmaan jo tan kuun lopuilla menossa tai sit ens kuun alussa! JEE!

Eilen oli janna paiva. Kaytiin aamulla baker'sissa syomassa. Siella tarjoilijat on kuuroja eika oo turhaa huutoa.  Tarjoilijamme kertoi maanjaristysuutiset Japanista ja oltiin aikalailla mykistyneita. Luettiin horoskoopit lehdesta ja naytti silta etta paivastamme ja viikostamme oli tulossa kuitenkin mita mainioin kullekkin meista. Kierreltiin Lalitpurin vanhaa osaa, missa oli temppeleita ja varikkaita kaikenkokoisia ovia ainakin. Meilta yritettiin taas huijata rahaa, muttei menty lankaan!

Olin vesisotaa joittenkin lasten kanssa hetken aikaa. Sain lainata sinista vesipistoolia, mika oli aika magee! Ne lapset oli aika ilosii veitikoita!

Loydettiin sattumalta festarit, jonne turistit paasi ilmatteeksi (muille 20r). Ne oli jotkut temppelitaidefestarit. Mul on se nimi tuol vihos. Kukas muu kuin paikallinen mies kertoi meille alueen historiaa, ja kaytiin sen katolla ihastelemassa maisemia ja ihan sika vanhaa temppelitornia. Siella festareilla oli nepalilainen heavybandi soittamassa Metallicaa ja SOADia, paikallinen nuoriso oli aika messis. Festariruoka oli ihan hyvaa, se tarjoiltiin banaaninlehdelta. Maistoin kans joitain muita paikallisia herkkuja, mitka maistu jannilta. Yks karkki maistu Lauran mielesta ruoalta, Tanjan mielesta koiranruoalta ja ma en oo vielkaan paattany. Nuoli naytti "art workshoppiin" mut menin vahingossa jonkun kotiin, hammennys oli molemminpuolinen. Aijaa eiks taal ookkaan workshoppii?! No oli hauska tutustua moikka!

Nyt meilla kaikilla kolmella on feikkimerkkiaurinkolasit. Tuijotettiin niiden lapi auringonlaskua tuulisessa torniravintolassa. Lahetettiin vuorten taa laskevan auringon mukana terveiset sinne Suomeen! Sit mul tuli nuha ja ikava ponchoa.

Iltaisin kotikatu on ihan pimee ja vihanneskauppiaat istuskelee porkkanoitten ja viinirypaleiden keskella kynttilanvalossa. Kuu on ihan vaarinpain ja loistaa kirkkaasti. Taalla on jokapaiva sahko- ja vesikatkoksia, mika tekee elaman jannittavaksi.

<3 Anna

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Cake day

Today there was a strike in a school so kids had another day off from the school. We had breakfast at the roof and we played, read, sang and blew soap bubbles with children. We also could help in sorting the vegetables with kitchen ladies. We feel cosy here :)
Thunderstorm came and we ran under the cover with children. Because of the storm we couldn't wash our loundries so we took two-hour-princess dreams. After that we went to the bank (again). It is not so simple here to take some cash out because there are some automats which are not working. On our way we found sweet bakery.

In the evening we celebrated 16 years birthday party of one young girl. Cake for everyone, dancing and music. House was full of happy faces and we learned good songs today.
Here is one

" I love the pit pit pattern on the raindrops
I love the buzz buzz buzzing on the streets

I love the pit pit pattern on the raindrops
I love the buzz buzz buzzing on the streets

I think I like the best the very very best
I think I like the best the very very best

Would you know that the God loves me
Would you know that the God loves me"

P.s. we heard it like "I love the boys boys boys on the beach...Would you know that the girl loves me." :D

Sweet dreams <3

tiistai 8. maaliskuuta 2011

First week in India travelling to Kathmandu and Horac

We arrived to the Delhi airport on Monday night. We stayed there until early morning watching the airport cleaners mopping the ceiling and floor from the random spots sometiimes also running with the mop. Indian man from Copenhagen told us to wait the taxi half an hour more, because it was cheaper then. The car was great, there was no seatbelts at the backseat,  there was a stickers in the backmirrow and windscreen and there was no other mirrows. The driver told me that  there is no reason for me to put a seatbelt...taxi's colour was green and yellow =) The traffic was CRAZY! The driver took us to Pahar Ganj. The chilly morning seemed to be full of magic! (I drank the best mango lassi ever! )

Our mission was to get from Delhi to Gorakhpur and to take buss from there to Kathmandu, but all the trains were full booked. The travel agent sold us a trip including our own driver called Sanjey, hotels, breakfasts,  train tickets from Accra to Varanasi, pick up's from train station, and a buss tickets from Varanasi to Kathmandu. The first part of this trip was called the Golden Triangle, you can check it on the map and you know why.

I liked india very much ! Even when noise of the traffic was killing our ears and the attention from the local people was a bit too much for us sometimes, even if the taxi driver fell in love with me too much,  even when a tire from the car in front of us was broke (we survived!) even when the tuktuk hit the cow's hip and ruined the drivers spirituality and caused pain for the cow and mental headache for us, even when there was no one to pick up from the train station, even when there was seven people and seven backpacks in a car, even when Tanja stepped to a muddy water, even when Tanja puked on her sleeping bag in the middle of the night and there wasn't any electricity to put the lights on, even when all of us had some problem with our stomaches and Laura had a short nightfever or even when someone cheated money from us the one week journey was unforgettable and lots of fun!

In Jaipur we took a full body oil massage with Tanja and Laura took foot massage which was too tickeling for her (i could hear everything from the room next to hers!). So she changed it to a head and shoulder massage which was crazy rough handed massage, toooo much for anyone i guess!

We get to see Taj Mahal in Accra, which was romantic and beautiful building and the garden was too. So many people wanted to take pictures with us, which was confusing and almost ruining the romantic feeling inside us.

We took a night train from Accra to Varanasi. The city was great! First we went to see Buddha tree, where Buddha gave his first lessons to the people. There was Hot! In the city we met a nice boy called Raji who showed us places we have to see for free and we became friends. We went to roofrestaurant to eat, from there we could saw Ganjes and the city near it. There were kids flying lots of kites on the roofs. The was an amazing sunset ofcourse too. Then we went to the Raji's uncle's tiny oil and spice cellar. Ok, this man knew everything about them. He was also a slooooow man. Chai for everyone, this takes some time! Laura could't concentrate well, because there was a cow outside smelling and watching her while she was trying parfymes and hurrying to see buccha ceremony. We bought some oil to say bye bye for mosquitos and Tanja and Laura bought a rose parfyyyym to say hello to all men (like they would need it!). After this we walked the dark labyrint like roads to the shore, where we took a boat and floated to see the burning funerals, that was held 24hday. I saw dead people for the first time in my life. I felt good,  even if it might sound wrong. The hole ritual was peaceful and beautyful thing to watch from the boat. Raji told us everything about what are they doing.and now i understand more. I saw also a man taking a bath in the black river, but don't worry we didn't.

Next morning we left from the hotel to buss station with two swedish girl Cathrine and Kristin and we packed ourselves into a tine car with two drivers! Somehow without accidents we managed to get there. There was lots of tourists like us waiting the buss to Kathmandu. The buss was supposed to leave at 8.00am but it left at 11.30am. Perus. But this was a good time to juggle and know the people with who we were going to travel almost two days. They threw our backpacks to the buss roof, and we could start the journey.

I had a such a good feeling inside while the windows were open, the driver was playing indian pop music and the buss was full of happy faces and excitement. About 10 hours in a buss, this is great! The evening was like a scandinavian summer evening. Very nice. There was happy Oskar from Sweden and happy Nick from Germany chilling also with us. We arrived to the boarder of Nepal, and bought the visas. We pass the boarder and spent our first night in Nepal! We could hear the party was continnuing in India.

Next morning we backed our things and started the busstrip to Katmandu! It was supergood feeling! A minibuss full of people, Nepal groud, mountains, forests, rivers, beautiul views around, good friends and music. Oskar taught me to make makrame and i'm sure i want to make those with the children too in Horac. Finally we arrived to Kathmandu! The city seemed to be huge. I fell in love. Taxi took us to a guest house and we went to see the Thamel centre of the city. This is my city! We ate in a secret restaurant, that Oskar and his friend Michelle told us. Veg Khana (dhaal bhat thali plate) and 1.5 l mineral water bottle cost one euro. Sounds reasonable.

On Monday morning we ate our breakfast on a roofbalcony in Thamel and then we navigate our way to buss station, where we took a local buss to Lalitpur. Two local boys told us that we should have allready get out from the buss and we shouted "stooooop!" to the driver. We get out and found a man who helped us to find Horac. After few calls the President of the orphanage came to pick Laura with scooter and me and Tanja walked with the two oldest kids from the home. Our homestreet seemed to be very nice. One monkey climping on the electric cables and the little colorful flags over the streets were welcoming our way. Finally we were in Horac! The kids and stuff were in the yard welcoming us with smiles.We ate on the roof and under stars together with kids and all volunteers. There are sweet 32 kids here!

Almost all volunteers live in a other house about two hundred meters from Horac. We share one big pink room me, Tanja and Laura and we have a balcony, where you can see the street, houses and mountains. Perfect! but last night there was (i guess) a dog barking outside, so i didn't sleep very well. I saw a dream where a baby elefant was barking outside the house and digging holes to the ground.

Today we woke up at 7.00am and started our first workday! The kids are great! I have already played korona, helped with homeworks (me and maths!), cutted 20 little nails, crushed some spices with a stone, jumped a rope and soon we will go to check the playground. Today is a international womens day, and the girls have a holiday from the school here! Why not in Finland?! Happy day for all women!=)

<3 Anna